Sofi Häkkinen

2016
Kerrostalo oli päättötyöni TAMK:in kuvataiteen koulutusohjelmasta.
Koko: 230cm x 120cm x 120cm
Materiaali: Stop-motion -animaatio; ääni, MDF-levy, kupariteippi, pilli, maali, löydetty romu, pahvi.

The Apartment Building was my Bachelor’s work from TAMK.
Size: 230cm x 120cm x 120cm
Materials: Stop-motion animation; sound, MDF, copper tape, a straw, some found trash, paint, cardboard.

Kerrostalo on animaatio- ja veistosinstallaatio. Se on stop motion -animaatiolla toteutettu 230cm korkea ja 120 cm leveä miniatyyrikerrostalo. Veistoksen sisältä kuuluu ääniraita, jossa talon oudot asukkaat lörpöttelevät omalla kielellään, hissi kolahtelee kuilussaan ja kerrostalon elämän äänet kantautuu putkia pitkin.

Asunnoissa hassunkuriset alieni-humanoidi-olennot elävät jokapäiväistä elämäänsä. Liskomainen hahmo käyttää tunteja kylpyveden lämmittämiseen. PIikikäs olento häärää rakentamansa oudon eriskummallisen masiinan parissa, painaen kaikkia nappuloita samaan aikaan. Lituska kolmirintainen tyyppi paimentaa laumaa villejä lapsia kolkon keittiönsä surinassa.

Nämä kummalliset humanoidit rakentavat arkipäivästään absurdin performanssin. Jokainen oman solunsa puitteissa ne toistavat ja toistavat turhanpäiväisiä tekemisiään, videoloopin turruttaessa elämän automaattiseen rutiiniin.

Linkki kokoelmaan kerrostalon joidenkin huoneistojen elämästä

The Apartment Building is an animation and sculpture installation. It is a set of apartments, created with stop motion animation and projected on a 230 cm tall and 120 cm wide sculpture of an apartment building. The sculpture has a sound coming from the inside, a mixture of weird, incomprehensible humanoid chatter, clatter of the elevator, and so on.

In the apartments a strange mixture of alien humanoid-like creatures carry on with their daily lives: a reptile-like creature spends hours heating up bath water. A spiky being frowns at a machine he’s built, hitting all the buttons at once. A sloppy three-breasted ”thing” tries to manage a flock of wild children or pets in the eerie humming noise of his kitchen.

These strange-looking humanoids create an absurd performance of their daily routines, each in their own cell. The actions are just as futile as they seem; the looping repetition only emphasising the numb, automatic routine.

Link to a compilation video of some of the apartments